Satojen vuosia musiikillinen perinne
Japanilainen musiikki on uskomattoman laaja aihepiiri, johtuen pelkästään jo sen yli tuhatvuotisesta historiasta. Se on koko lukuisia vuosisatoja kestäneen olemassaolonsa aikana haarautunut pitämään sisällään lukemattoman määrän eri genrejä, mukaan lukien tyylejä kuten rock-, pop-, tango- metalli- ja elektromusiikki. Ei kuitenkaan sovi unohtaa tämän maan rikasta ja laajaa perinnemusiikin kehittymistä sen alkuajoista saakka.
Japanilainen musiikki, aina perinteisestä japanilaisesta musiikista, hōgakusta, länsimaalaisesti värittyneisiin J-rockiin ja J-poppiin, on edelleen voimissaan ja maailmanlaajuisesti tunnettua, sillä se on säilyttänyt erityisen, japanilaisille artisteille ominaisen tyylinsä, josta on vaikea erehtyä tänä päivänäkään.
Historiallinen aika
Perinteisen japanilaisen musiikin historian voidaan sanoa ulottuvan noin 1 500 vuoden päähän, kun buddhalaisuuden mukana Japaniin levisi uusia musiikkityylejä. 500-luvulla japanilaiset diplomaatit saivat tehtäväkseen opiskella Kiinassa paikallista kulttuuria ja he toivat mukanaan kiinalaisen yayue-hovimusiikin, joka Japanissa tunnettiin nimellä gagaku (kirjaimellisesti käännettynä “hienostunut musiikki”).
Gagakun perinteisimpiä soittimia olivat alun alkaen koto, eräänlainen etäisesti kanteletta muistuttava kielisoitin, ja biwa, luutun tyylinen soitin. Gagaku-musiiki jakaantui kahteen eri tyylisuuntaan; kigaguun, joka oli täysin instrumentaalista ja laulettuun seigakuun. Tämän lisäksi gagaku pohjautui vahvasti buddhalaiseen shōmyō-laulantaan, joka levisi Japaniin samoihin aikoihin gagakun kanssa.
Gagaku jakaantuu tämän lisäksi vielä kahteen muuhun kategoriaan — vanhaan musiikkiin ja uuteen musiikkiin. Vanhaksi musiikiksi kutsuttiin sävellyksiä ja musiikkia, jotka olivat ajalta ennen kiinalaista Tang-dynastiaa (618-906) ja uusi musiikki puolestaan viittaa musiikkiin, joka on tehty Tang-dynastian jälkeen. Tämän lisäksi sekä uusi että vanha musiikki voitiin jakaa vielä vasemmaksi ja oikeaksi musiikiksi. Vasen musiikki oli peräisin Tang-dynastian alueelta ja Indokiinasta, kun taas puolestaan oikea musiikki oli peräisin Koreasta.
Gagaku-musiikki on pitkän historiansa aikana kokenut useita muutoksia, joista merkittävimmät liittävät erityisesti siinä käytettyihin instrumentteihin, mutta tästä huolimatta se on pysynyt erittäin uskollisena alkuperäisille juurilleen.
Musiikkia ja perinteistä teatteria
Musiikilla on myös aina ollut tärkeä asema japanilaisessa teatterissa. Tässä laajassa taidemuodossa etenkin kaksi tyylisuuntaa ovat erityisen tunnettuja; kabuki ja noh. Noh-teatterin juuret ovat 1200-luvulla ja se on toinen nōgaku-tyylin muodoista. Toinen on humoristinen kyōgen. Noh, joka on laulettua draamateatteria, koostuu kuorosta ja neljän hengen orkesterista, joka tunnetaan nimellä hayashi-kata. Kolme näistä soittaa erilaisia rumpuja, neljäs huilua. Lyyriseltä sisällöltään noh perustuu perinteiseen runouteen.
Nohin yksi erityisistä tunnusmerkeistä ovat sen tarkasti tehdyt naamiot, joiden ilme muuttuu valaistuksesta riippuen. Musiikillinen esitysmuoto ja kuoron laulu ovat saaneet aikaan sen, että monet kutsuvat nohia japanilaiseksi oopperaksi.
Kabuki, jonka nimi viittaa lauluun ja tanssiin, on puolestaan toinen tunnetuista perinteisistä teatterimuodoista. Se sai alkunsa joitakin satoja vuosia myöhemmin kuin noh, ja se saavutti suurta suosiota etenkin 1700-luvulla. Alun alkujaan se muistutti suuresti nohia tyyliltään, mutta se sisällytti musiikkiinsa myöhemmin myös muita soittimia, kuten hieman kitaraa muistuttavan kolmikielisen shamisenin, joka onkin nykyään kabukin tärkeimpiä soittimia.
Kabukiteatterin tunnistettavimpia yksityiskohtia ovat näyttelijöiden käyttämä erittäin voimakas maskeeraus. Kabukissa on monia omia tyylilajejaan, kuten geza, shosa-ongaku, ki ja tsuke. Tämän lisäksi Shosa-ongaku pitää sisällään useita eri musiikkilajeja, kuten takemoto, nagauta, tokiwazu ja kiyomoto.
Moderni aika
Kohti tätä päivää
Viime sukupolvien japanilainen musiikki ollut laajalti länsimaisen musiikin vaikutuksen alaista, ja monet kuuluisat bändit ja artistit, kuten The Beatles, Bob Dylan, Michael Jackson ja The Rolling Stones ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen japanilaiseen musiikkikulttuuriin. Edellä mainituilla oli suuri vaikutus paikalliseen musiikkiin popin ja rockin osalta, ja näiden vaikutuksesta syntyivät paikalliset musiikkigenret J-pop, J-rock ja Visual Kei, jotka edelleen nauttivat suurta suosiota kansainväliselläkin tasolla. Näiden lisäksi Japanissa on nykyään bändejä laidasta laitaan, ja artisteja löytyykin niin punkin, dancen, discon ja reggaen kautta metalliin, hip-hoppiin ja lukemattomiin muihin musiikin alalajeihin.
Idolien luvattu maa
Japani on maailman suurin fyysisen musiikkimedian, kuten CD-levyjen markkina-aluetta ja se on myös maailman toisiksi suurin musiikin markkina-alue kokonaisuudeltaan. Viime vuosina japanilaisen musiikkiteollisuuden myyntivaltteja ovat olleet erinäiset tyttö- ja poikabändit, jotka ovat Japanissa suuressa suosiossa. Joitakin kuuluisimpia esimerkkejä näistä ovat AKB48, MSAP, Momoiro Clover Z ja Arashi. Nämä idoliyhtyeet ovat muodostaneet ympärilleen aivan omanlaisensa alakulttuurin.
Yllä mainittujen lisäksi myydyimpiä artisteja ovat erinäiset paikalliset J-pop-idolit ja esimerkiksi vuonna 2014 jopa 50:stä myydyimmästä levystä 37 olivat japanilaisten artistien levyjä. Samaisena vuotena paikallisen levymyynnin arvo nousi yli kahteen miljardiin dollariin.
Maailmanlaajuinen kulttuurillinen vaikutus
Kuten edeltä varmaan selvisi, on japanilainen musiikkikulttuuri ollut kautta aikain erittäin eläväistä ja monisävyistä, ja vaikka se onkin ollut aina perinteistään kiinnipitävää, on sillä ollut aina kykyä muovautua uudelleen vuosisatojen saatossa, oli kyseessä sitten perinteinen taidemusiikki tai moderni popmusiikki.
Nykyään japanilainen musiikki on levinnyt kaikkialle maailmaan. Oli kyse sitten videopelien musiikista, animesarjojen tarttuvista tunnusmusiikeista, ei ole epäilystäkään siitä etteikö Japanille ominainen ainutlaatuinen tyyli olisi vaikuttanut siihen, että modernin popkulttuurin kautta sen musiikilliset tyylit ovat enemmän pinnalla kuin koskaan aiemmin ja ne vaikuttavat ihmisiin joka puolella maapalloa.