Aasialainen musiikkikulttuuri on maanosansa tapaan hyvin monipuolinen ja värikäs. Maailman väkirikkaimman maanosan musiikkikulttuuri voidaan jakaa eri alueiden mukaan omiin kulttuureihinsa, sillä ne eroavat toisistaan huomattavasti. Koska kyseessä on valtava maanosa, myös erilaisia musiikkikulttuureja löytyy esimerkiksi Keski-Aasiasta, Itä-Aasiasta ja etenkin turistien suosimasta Kaakkois-Aasiasta. Myös Länsi-Aasiassa eli Lähi-idän valtioiden alueella on hyvin heterogeenin ja poikkeava musiikkikulttuuri.
Tässä artikkelissa kerromme perustietoja aasialaisesta musiikista ja sen kulttuurista, joka on tullut tutuksi myös monille suomalaisille vuosien saatossa.
Aasialaisen musiikkikulttuurin peruspiirteitä
Aasiassa on pitkät perinteet musiikille ja erilaisille instrumenteille, ja aasialainen musiikkiperinne liitetään vahvasti myös paikallisiin luonnollisiin ja yliluonnollisiin traditioihin. Myös uskonnolla on ollut länsimaiden tapaan vankka jalansija aasialaisen musiikkikulttuurin kehittymisessä. Musiikki onkin ennen kaikkea ollut henkinen voimavara, jota on käytetty uskonnollisissa rituaaleissa, kansainmusiikkina ja tanssimista säestettäessä.
Tärkeimmät soittimet aasialaisessa musiikkikulttuurissa ovat lyömäsoittimet, joita on soitettu pääasiassa käsin. Tärkeitä soittimia ovat myös muut rytmisoittimet, joita on perinteisesti hakattu yhteen. Tällaisia soittimia ovat esimerkiksi erilaiset kastanjetit, lautaset ja gongit. Muita tärkeitä rytmisoittimia ovat erilaiset helistimet ja marakassit.
Rytmi-, ja lyömäsoittimilla aasialaisessa musiikkikulttuurissa on saatu luotua niille ominainen rytmi ja tahtilajit, jonka lisäksi etenkin itäaasialaisessa musiikissa korostuvat puupuhaltimien ja erilaisten ksylofonisukuisten lyömäsoitinten melodiikka. Aasialainen musiikkikulttuuri pohjautuu laulun ja nuottien osalta erilaisiin järjestelmiin kuin eurooppalainen musiikkikulttuuri, jonka vuoksi aasialainen musiikki voi kuulostaa suomalaisen kuuntelijan korvaan aluksi hieman erilaiselta ja eksoottiselta. Perinteisesti melodioilla on suurempi merkitys kuin harmonialla toisin kuin eurooppalaisessa musiikissa.
Aasian musiikkikulttuurit: Keski-Aasia
Keski-Aasia, joka maantieteellisesti sijoittuu nykyisen Venäjän eteläpuolelle, sisältää muun muassa Kazakstanin, Mongolian ja Uzbekistanin valtiot. Koska alue sijaitsee entisen silkkitien keskuksessa, myös alueen musiikkikulttuuri on saanut paljon vaikutteita muualta. Keskiaasialainen musiikkikulttuuri pitää sisällään etenkin paikallisen paimentolaiskansojen perinnemusiikin, johon on sekoittunut vuosien saatossa muun muassa neuvostoaikaista musiikkia, kiinalaisia musiikkitraditioita sekä myös jonkun verran persialaisen musiikin tuomia erilaisia elementtejä. Etenkin Mongolian alueella hevosten jouhista valmistettavat soittimet kuuluvat tiiviisti keskiaasialaiseen musiikkikulttuuriin.
Tärkeimmät keskiaasialaisen musiikin instrumentit ovat erilaiset näppäiltävät kitaransukuiset kielisoittimet eli luutut, kuten dombra ja komuz, puusta tai luusta tehdyt huilut, kuten choor ja rubab, sekä erilaiset lyömäsoittimet. Keskiaasialaiset ovat olleet lähes poikkeuksetta vaeltavaa paimentolaiskansaa, joka voidaan huomata myös musiikissa, jonka tyyli on hyvin yksinkertainen ja jonka laulut ovat kulkeutuneet runomuodossa suvussa sukupolvelta toiselle. Muu havaittava näkökulma keskiaasialaisessa musiikkikulttuurissa on islamin uskonnon vaikutus, joka näkyy etenkin kaupungeissa ja musiikkiesityksissä, jotka ovat saaneet vaikutteita erilaisista islamilaisista traditioista.
Itä-Aasian musiikkikulttuuri
Itä-Aasian suurvaltiot, joihin kuuluvat muun muassa Kiina, Japani sekä Pohjois- ja Etelä-Korea, ovat antaneet itse kukin oman vaikutteensa maailmanmusiikkiin, mutta toisaalta jokaisella itäaasialaisella valtiolla on myös vahvat omat musiikkiperinteensä. Itä-Aasian valtioiden musiikeista voi kuitenkin löytyä yhdistäviäkin tekijöitä. Länsimaiseen musiikkiin verrattuna itäaasialainen musiikki on melodioiltaan lineaarista, ja melodia on muutenkin musiikin pääosassa. Toinen tärkeä tekijä on erillisten instrumenttien erottuvuus. Jokainen isonkin orkesterin instrumentti soittaa yleensä yksin oman melodiansa kanssa.
Tunnettuja itäaasialaisia instrumentteja ovat muun muassa kiinalainen kielisoitin pipa, erilaiset lyömäsoittimet ja kongit sekä tietysti meille suomalaisille ehkä tunnetuin kiinalainen bambuhuilu xiao, joka tunnetaan japanissa nimellä shakuhachi. Suurin osa itäaasialaisista soittimista on alun perin kehitetty Kiinassa, josta ne ovat pikkuhiljaa integroituneet osaksi muita alueen kulttuureja. Nykypäivänä populaarimusiikin saralla etenkin Japani ja Etelä-Korea ovat hyvin tunnettuja musiikistaan, jota kuunnellaan kaikkialla maailmassa. Myös Suomessa on paljon J- ja K-popmusiikin kuuntelijoita.
Länsi-Aasian ja Kaakkois-Aasian musiikkikulttuurit
Lähi-idän musiikkikulttuuri sijoittuu esimerkiksi Turkin, Armenian Irakin ja Israelin alueelle. Kyseessä on yksi maailman vanhimmista alueista, joissa on ollut jatkuvaa ihmisasutusta. Ottomaanien aikakaudella Lähi-idän musiikkikulttuuri on ollut vuorovaikutuksessa myös länsiafrikkalaisen musiikin kanssa, joka on antanut omia ominaispiirteitään musiikille, kuten afrikkalaisten rumpujen käytön musiikissa. Länsi-Aasian musiikkikulttuurissa on tiettyjä ominaispiirteitä, kuten nuottiasteikoilla käytetyt neljännesäänet ja kliimaksit. Nämä musiikkitieteen osa-alueet liittyvät nuottien välisiin nopeisiin vaihteluihin ja jatkuvaan transsimaiseen tunnelmaan, joka tekee Lähi-idän musiikista hyvin omintakeista ja tunnistettavaa.
Kaakkois-Aasiassa sijaitsevat muun muassa Thaimaa, Laos, Vietnam, Kambodža ja Indonesia. Vaikutteita Kaakkois-Aasian maat ovat saaneet musiikkikulttuuriinsa hieman eri suunnilta. Thaimaa, Laos ja Kambodža ovat ottaneet vaikutteita pääsääntöisesti kiinalaisesta musiikista, kun taas esimerkiksi Indonesia, Singapore ja Malesia ovat saaneet enemmän vaikutteita intialaisesta ja arabialaisesta musiikista, myös Lähi-idän alueelta.
Filippiiniläinen musiikki taas on saanut vaikutteita espanjalaisesta kitaramusiikista. Indonesialaisessa musiikissa kuuluu saarivaltion monimuotoisuus, sillä tällä Yhdysvaltoja suuremmalla alueella asuu erilaisilla saarilla tuhansia heimoja, joilla kaikilla on oma musiikkikulttuurinsa.
Aasialainen musiikkikulttuuri on monimuotoinen kokonaisuus
Aasialaisesta musiikkikulttuurista ei voi puhua yksikössä, sillä kyseessä on eri valtioiden ja valtioiden sisäisten heimokansojen tuhansia vuosia vanha kulttuurin muoto. Aasialainen musiikkikulttuuri pohjautuu paljon uskonnollisiin ja yliluonnollisiin traditioihin.
Jokaisessa Aasian maassa on hieman erilainen musiikkikulttuuri, eikä esimerkiksi mongolialaista musiikkia ja indonesialaista musiikkia voida suoraan vertailla keskenään, siinä missä suomalaisen ja espanjalaisen musiikin vertailu on huomattavasti helpompaa. Suurin osa aasialaisista musiikkikulttuureista on saanut vaikutteita Kiinasta, mutta myös muista alueen kulttuureista sekä eurooppalaisista soittimista.